lauantai, 21. lokakuu 2017

Onneksi olen kirjoittanut

Kirja on tekovaiheessa. Materiaali on koossa ja useimmat tekstit jo valmiinakin. Palasin tänne uudelleen, koska nämä artikkelit avaavat sen, mitä vielä kipuilen.

Vähän vaikea oli löytää tänne, mutta löysin kuitenkin.

perjantai, 4. marraskuu 2016

Löysin blogini

Se minkä olet Nettiin laittanut, pysyy siellä. Se tuli jälleen kerran todettua. 

Olen jatkanut oman elämäni tarinoita ja nyt palasin tänne katsomaan, mitä kirjoitin pikkusiskon syntymästä ja kuolemasta silloin, kun asia oli ajankohtainen. Täällähän se kaikki on. Materiaali käänteestä, joka tuli perheemme elämään.

Kaunokirjallisessa kirjassa on alku - keskikohta - loppu. Alussa koukku, keskellä muutos ja lopussa, mihin se johti.

Muistoissani olen vasta lähestymässä muutosta, mutta se häämöttää jo. Täältähän löytyy myös se, mihin kaikki on johtanut. 

 

perjantai, 1. huhtikuu 2011

Tapahtumat avataan uudelleen

Nämä asiat aktivoituvat uudelleen nyt, kun olen taas kirjoituskurssilla. Täällä kirjoittamieni tapahtumien jälkeen ja myös siitä syystä, että veljeni poika kiinnostui isoisänsä elämästä aloin miettiä, että jospa kokoaisin isän elämästä jonkinlaisen historiikin. Siihen en ole paneutunut yhtään tippaa, mutta minulla on valokuvia ja muutakin materiaalia, joiden kautta pystyn myös sellaista kokoamaan.

Muistojen helmiä - kurssin kirjoitustehtävä on edellinen sukupolvi. Minulla on pakoittava tarve kirjoittaa tämä tapahtuma auki, että pääsen eteenpäin. Pakoittava tarve tuoda kirjoitus ryhmään. Se on vähän outoa - haluan siitä palautetta tai mistä lienee kysymys.

Sisko kummastelee mielenkiintoani tähän aiheeseen. Hän sanoo, että nämä tapahtumat eivät voisi vähempi kiinnostaa... ja että ne eivät kosketa häntä yhtään. Hän ei muista niistä mitään.

lauantai, 26. huhtikuu 2008

Olen luovuttanut

Isä oli muuttanut jossain vaiheessa Tampereelle. Sieltä pitäisi vielä pyytää virkatodistus. En ole jaksanut enää. Lienee jo kuollut koko ukko.

Vauva ja sen hauta jäävät mysteeriksi...

maanantai, 11. helmikuu 2008

Pientä pulputusta

Tilanne on nyt rauhoittunut. Ehkä tässä hektisessä työkiireessä asiat eivät enää ennätä vaivata. Kaikkihan alkoi sairaslomani aikana, kun oli aikaa...

Käyn kylläkin oman sukuni tarina kurssilla, jossa voisin hehkutella monia asioita. Olen kuitenkin pitänyt pään kylmänä enkä ole lähtenyt prosessoimaan. Syksyllä alkoi sellainen hurina, että kurssi oli jätettävä kesken.

Kaikista näistä huomaa siis, että asioita pulppuaisi pintaan, kun antaisin niille tilaa ja aikaa..