"Omavoimaisuuden siemen kylvetään yleensä lapsuudessa. Lapsi, joka ei ole riittävästi saanut kokea olevansa kannettu, alkaa kantaa itse itseään. Kannettuna oleminen voi merkitä kokemusta sylissä olemisesta. Lapsen täytyy saada kokea kannettuna oleminen aivan konkreettisesti voidakseen tehdä siitä myöhemmin myös psyykkisen asenteen. Sylissä oleminen opettaa luottamista ja turvautumista johonkin itsensä ulkopuolella olevaan voimaan. Mutta kannettuna oleminen voi merkitä myös rajoihin törmäämistä. Kun lapselle asetetaan rajat, hänelle kerrotaan miten pieni hän on." (Tommy Hellsten: Elämän Lapsi, vastuullisuuteen aikuisuuteen, Kirjapaja, 1993)

Oli järisyttävä kokemus olla veden kannateltavana Teron sylissä. Kynttilät paloivat uima-altaan reunalla. Sain olla pieni, sain olla kannateltavana. Aivan kuin minulla olisi ollut kukkaseppele. Siihen ei ollut helppo suostua. Olin hypännyt uima-altaaseen niin, että olin halunnut satuttaa häntä. Tämä tapahtui ryhmätyökurssilla.

Aivan toisella kurssilla aivan toisessa tilassa päädyin ihmeellisten sattumien kautta uima-altaalle yksin Tapanin kanssa. Silloinkin oli hämärää. Siivooja laittoi saunaosaston ovet ulkopuolelta lukkoon. Ensin nauroimme, sitten kiertelimme toisiamme ja lopuksi päädyimme toistemme syliin. Vietimme intohimoisen yön uima-altaassa ja saunassa ja aamun tullen kiipesimme pukuhuoneen ikkunasta ulos. Kikattaen juoksimme kesäisessä yössä hotellille ja huoneisiin. Suhde kesti useamman vuoden, sitten Tapani kuoli.

Hääyörituaalina tilasimme saunan. Hotellin uima-altaassa olin vastavihityn mieheni Aapon kanssa. Siinä allaskokemuksessa ei ollut edellisten hurmaa, vaan tunteeni sammuivat. Kuin kynttilän liekki eikä niitä voinut puhaltaa uudelleen liekkiin enää koskaan, vaikka saimme myöhemmin lapsiakin.

Teron kanssa kokemani muisto johdattaa minut kokemukseen isin käsivarsilla tai ehkä äidin. Olen pestävänä metallisoikossa. Siinä polskin ja vanhempi katsoo minua hymyillen. Minulla on turva. Saan olla pieni ja kannateltavana.

Aikuisuuden kynnyksellä äiti sanoi minulle katkerana:"Sinä olet vapaan kasvatuksen tulos." Ymmärsin, etten ollut hyvä tai ainakaan sellainen kuin hän olisi halunnut.